Ykspihlajan suojaisaa lahtea käytettiin 1700-luvulla talvisatamana, ja tässä tarkoituksessa myös sinne luodattiin väylä viimeistään 1760-luvulla. Kun Kaustarinlahden mataloituminen aiheutti jatkuvasti ongelmia, alkoivat eräät kaupunkilaiset etsiä uutta satamaa. Vuosina 1818-20 tutkittiin vakavasti Kruunupyyn pitäjän puolella sijainnutta Vitfuruskärin eli Nyhamnin satamapaikkaa, joka oli jo 1700-luvulla toiminut talvisatamana.

 

	Ensimmäisen kerran Ykspihlajaan vievät väylät merkittiin vuonna 1763 kaupungin satamasta laadittuun karttaan. Ykspihlajaa käytettiin tuolloin talvisatamana. J.Cajanuksen kartta vuodelta 1763. Kokkolan kaupunginarkisto.

Talvisatamasta varsinaiseksi

Tärkeimmäksi satamavaihtoehdoksi nousi kuitenkin pian kaupungin omalla alueella sijaitseva Ykspihlaja, joka oli toiminut talvisatamana jo 1700-luvulla. Vuonna 1823 sinne johtava tie kunnostettiin, ja seuraavana vuonna Anders Roos ja Anders Donner anoivat Potin rannalta aluetta vientitavaroiden varastoa varten. Myös muut kaupunkilaiset saivat käyttää aluetta vastaavaan tarkoitukseen.

Todennäköisesti Ykspihlajaa käytettiin tästä alkaen säännöllisesti satamana. Tästä kertoo se, että vuonna 1833 Ykspihlajaan palkattiin henkilö, jonka tehtävänä oli alusten mittaaminen. Myös vuoden 1848 luotsiasetuksessa mainitaan Ykspihlajaan johtavat väylät. Kuitenkin hankalat liikenneyhteydet kaupunkiin rajoittivat sataman kehitystä. Satamaan kuljetettiin mm. puutavaraa hevoskärryillä aina Lahnakosken sahalta asti, mikä rasitti tietä huomattavasti.

Ykspihlaja toimi myös laivanrakennuspaikkana. 1830-luvulla Anders Roos rakennutti siellä ainakin yhden laivan, ja sen saamiseksi merelle piti Potista lähtevää salmea syventää. 1857 myös Anders Donner sai luvan perustaa laivanrakennuspaikan. Gamlakarleby skepps- och varfsbolag perusti 1869 Ykspihlajaan telakan, mutta sitä käytettiin todennäköisesti vain laivojen korjauksiin.

 

	Hotelli Hietalan ohella Ykspihlajassa toimi myös hotelli "Hvalfisken". Kuvassa näkyy, että hiekkarannan vaikeakulkuisuutta pyrittiin helpottamaan tekemällä kulkuväylät laudasta. Ainakin vuonna 1880 rannalle kylvettiin myös rantakauraa hiekkaa sitomaan.Conrad Soveliuksen akvarelli. K.H.Renlundin museo.

Vilkastumista 1870-luvulla

Ensimmäinen yhteinen laituri rakennettiin ilmeisesti vasta 1868. Ykspihlajan sataman käyttö vilkastui 1870-luvulla. Yhtenä syynä tähän oli höyrylaivaliikenteen käynnistyminen Etelä-Suomeen ja Pietariin. Koska liikenne ei ollut säännöllistä, täytyi matkustajilla olla mahdollisuus majoittua satamaan. Näin rantahietikolle perustettiin 1878 hotelli Hietala, joka muutaman vuoden kuluttua siirtyi kaupungin omistukseen.

Ykspihlajaan nousi yhä enemmän makasiineja ja muita satamalaitteita, ja vähitellen myös asuinrakennuksia. 1860-luvulta alkaen kauppiaat olivat rakentaneet huviloitaan Ykspihlajaan. Kun liikenne jatkuvasti kasvoi, katsoi maistraatti tarpeelliseksi alueen kartoituksen ja asemakaavan laatimisen. Työn suoritti alikapteeni Maximov 1873.

Kartan mukaan alueella oli kymmenkunta makasiinia ja muuta ulkorakennusta. Huviloita oli kuusi, joista osa sijaitsi laiturin lähellä, osa Yxpilavikin eli Potin rannalla. Tervahovi oli sijoitettu Potin ja meren väliselle kannakselle. Suunnitelmassa makasiinit sijoitettiin suoriin riveihin rannan suuntaisesti, kun taas huviloille osoitettiin paikka hieman etäämpää.

 

Ykspihlajan satamasta vuonna 1873 laadittu kartta/asemakaava. Merkkien selitykset: a) Löwenmarkin huvila b) Björkmanin -"- c) Björkmanin -"- g) Lastauslaituri h) Sahan rakennus i) Makasiini k) -"- l) -"- m) -"- n) Ulkorakennus o) -"- s) Paja t) Ulkorakennus u) -"- w) Pakkahuone x) C.Donnerin tontti y) Finnilän -"- z) Hotelli Hietalan -"- å) J.Löfmanin -"- ä) W. Hermansonin -"- Erillisessä ikkunassa: Potin alue Koko satama-alue Koko kartta (1000x1523,164 kt!)

Yhteys kaupunkiin

Sataman kasvaessa lisääntyi tarve ratkaista kaupungin ja Ykspihlajan välinen liikenneongelma. Rakennusmestari J.N.Casén esitti 1877 hevosvetoisen raitiotien rakentamista kaupungista Ykspihlajaan. Suunnitelmaa ei kuitenkaan toteutettu, koska tässä vaiheessa nousi esille ajatus rautatien rakentamisesta Pohjanmaalle, jolloin rata voitiin ulottaa satamaan asti.

Vuonna 1877 otettiin Yhdysvalloissa käyttöön uusi keksintö, puhelin. Kokkolassa oltiin ajan hermolla, sillä jo seuraavana vuonna vedettiin puhelinlinja Hotelli Hietalan ja raatihuoneen välille. Linja oli ensimmäisiä Suomessa ja Euroopan pohjoisin.

Oma kauppalaivasto kuihtuu

Kokkolan oma merenkulku oli huipussaan 1820-40-luvulla, jolloin kaupungin kauppalaivasto kuului maan suurimpiin. Krimin sodan jälkeen kauppalaivasto ei enää noussut entiselleen, ja 1870-luvun jälkeen oma tonnisto kuihtui merkityksettömäksi. Merenkulku toki jatkui, mutta satamaan purjehtivat nyt muualla rekisteröidyt alukset.

 

Kokkolassa rekisteröityjen alusten vetoisuus 1766-1994, nettorekisteritonnia.	Lähde: Ojala, Jari, Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jyväskylä 1996, s. 314.

Rautatien odotusta

1880-luvun alussa Ykspihlajassa tapahtui paljon. Ensimmäinen rantalaituri rakennettiin 1880, samoin tullauksen vaatimat tilat, ja satama-alue valaistiin kahdella lyhdyllä. Kun tieto tulevasta rautatiestä varmistui, ryhdyttiin 1882 valmisteleviin toimenpiteisiin: laituria pidennettiin 25 syltä ja pakkahuone siirrettiin Suntin varrelta Ykspihlajaan.