Kokkolan seudulla voimakas maankohoaminen on vaikuttanut voimakkaasti asutuksen ja elinkeinojen kehitykseen, eikä vähiten merenkulkuun. Kun vesi on paennut yhä kauemmas, ihmisen on ollut pakko seurata perässä. Ja siirtää satamaansa.

 

		N. 1200-1620 Kiinteä asutus syntyy. Ruotsista muuttaneet uudisasukkaat luovat perustan talonpoikien kauppapurjehdukselle. Tukholmassa pohjalaisten tuotteet, kuten kala ja turkikset, vaihdetaan viljaan ja suolaan. Valtio pyrkii rajoittamaan talonpoikaispurjehdusta. Siitä huolimatta myös suojaiseen lahteen Karlebyn kirkon lähistölle syntyy "laiton" satama.
		1620-n. 1730 Tervanpolton ja laivanrakennuksen ansiosta Pohjanmaan taloudellinen merkitys on noussut huomattavaksi, ja valtio perustaa kaupan keskittämiseksi uusia kaupunkeja. Koska Kirkonmäen satama on jo liian matala, Kokkola perustetaan 1620 pienelle harjanteelle lahden suuhun. Laivat lastataan torin välittömässä yhteydessä olevassa satamassa. Kokkolasta tulee yksi valtakunnan merkittävimmistä tervasatamista.
		n. 1730-1885 Kokkolan merenkulun kukoistuskausi alkaa, kun kaupunki saa oikeudet ulkomaanpurjehdukseen 1765. Kaupunginsalmen madaltuessa satama on siirtynyt Halkokarin edustalle. Lastaus tapahtuu redillä, ja kuljetus kaupunkiin ja kaupungista tapahtuu proomuilla. Alue on myös merkittävä laivanrakennuspaikka.
		N. 1760-1885 Ykspihlajan suojaisaa lahtea käytetään jo 1700-luvulla talvisatamana. Vanhan sataman madaltuessa tulee siitä vähitellen myös lastaus - ja laivanrakennuspaikka. 1860-luvulla tehdään ensimmäinen yhteinen laituri, ja kauppiaat alkavat rakentaa huviloita. Puhelinyhteys kaupunkiin saadaan jo 1878, mutta pitkä välimatka jarruttaa sataman kehitystä.
		1885- Rautatie valmistuu 1885, ja Vanha satama jää lopullisesti pois käytöstä. Tervahovi siirtyy Suntin rannalta Ykspihlajan radan varteen. Ykspihlajasta kehittyy 1920-luvulle mennessä yksi Suomen suurimmista puutavarasatamista. Kemiran (1945) ja Outokummun (1962) myötä siitä tulee myös merkittävä teollisuussatama. Sataman rooli on muuttunut: se ei ole enää kaupungin oman laivaston kotipaikka vaan osa kansainvälistä liikennejärjestelmää.

 

	Ajassa taaksepäin	Alkuun	Ajassa eteenpäin
Varhaisvaiheet	Kaupunki syntyy	Vanha satama	Ykspihlajan esiinnousu	Kehitys suursatamaksi
	Kuvagalleria	Sataman sivuille	Kronologia
		Tekijät ja palaute