Kokkolan satamat ja laivaväylät 1763

 

Punaisella kehystettyjä alueita näpäyttämällä saat erilliseen ikkunaan osasuurennoksia kartoista! Näpäyttämällä muualta saat esille koko kartan. Tähdellä on merkitty karttojen yhteinen piste (Lit. K). Kartat eivät kuitenkaan ole aivan suoraan yhdistettävissä, esim. pohjoisen suunta on hieman erilainen.
	Kokkolan edustan merialueen kartta 1763. Geographisk Charta öfver Gamla Carleby Stads Hamn och Segelled, belägen uti Österbotns Höfdinge döme, afmätt enligt Wälborne Herr Lagman, och V. Landshöfdingen Joh.N.Mathesii Respective Ordres, under Den 12 Martii år 1763. af Jonas Cajanus. Koko kartta Koko kartta suurempana (970 x 1516 piks. 203 Mt)
	Kokkolan kaupungin maiden ja sataman kartta 1763/66. Transport Charta öfwer Gamla Carleby stads ägor, uti Situation tagne, jämte en del af Stadsens Hamn och Segel Leden, belägen uti Österbotns Höfdinge döme, afmätt Enligt Hög vederbörlig befallning, under den 12 Martii 1763, och sedan af den 18. Augs. 1766. af undertecknad. Det öfriga är af Sochne Chartan afcopierat af Jonas Cajanus. Koko kartta Koko kartta suurempana (962 x 1500 piks. 194 Mt) Kokkolan kaupunginarkisto. Kuva Tapio Väinölä.

Kartan kuvaus:

Tavaroiden kuljetus tapahtui kaupungista redille (Lit. B) tapahtui lastiveneillä kolmen jalan (n. 1,2 m) syvyistä kaupunginsalmea (Lit. A) pitkin. Redin länsipuolella sijaitsi talvisatama (Lit. D) korjauslaitureineen (Bråbänk) ja kiinnistystolppineen. Laivanrakennuspaikkoja oli kolme: Halkokari (Lit. C), Soldatskär (Lit. F) ja Coustarviken (Lit. G).

Reimarein (Lit. E ja H) merkitty purjehdusreitti ulos satamasta kulki kohdan Lit. I kautta hiekkakannaksen yli. Kannaksen kohdalla syvyys oli 13 jalkaa (n. 3,9 m.). Syvin kohta mitattiin vuosittain ja merkittiin reimarilla. Kannaksen jälkeen oli kohdassa Lit. K valittavana kaksi reittivaihtoehtoa. Pääreitti kulki Trutklippanien (Lit. L ja M) välitse Tankarin ohi merelle. Toinen väylä suuntautui Trutklippanin ja Trulöklubbenin välistä luoteeseen Rysrån (Lit. R) ja Trullögrundetin (Lit. Q) välisellä alueella. Pohjoisimmat väylät kulkivat Trullögrundetin (Lit. Q) sivuitse. Pienemmät alukset purjehtivat Kruunupyyn ja Pedersören pitäjien saaristoon Reipskärin ohi (Lit. A ja B) tai "Nyhamnin väylää" (alkaen Lit. C).

Kartan mukaan tunnusmajakoita (Båk) oli vain yksi, Trullögrundetissa (Lit. Q). Huomionarvoista on, ettei Tankariin ole merkitty majakkaa, vaikka se eräiden tietojen mukaan rakennettiin vuosisadan puolivälissä. Sekä Tankar että Trullögrundet mainitaan sopivina luotsipaikkoina.

Kartasta ilmenee, että suurimmat laivat eivät enää tähänkään aikaan päässeet hiekkakannaksen yli, vaan ne purettiin ja lastattiin Trutklippanien vieressä olevalla ankkuripaikalla. Tämä koski tosin vain suolalastissa olevia aluksia, kappaletavara voitiin ainakin vielä 1829 aina purkaa varsinaisessa satamassa. Mahdollisesti Trullevin niemen kärjessä olevaa pientä satamaa (Lit. U) käytettiin samaan tarkoitukseen. Myös Reipskärillä (Kräkilä) (Lit. A) oli lastauspaikka.

Talvisatamat sijaitsivat "Mera Skärin" (Nyhamn) (Lit. Y) ääressä ja Ykspihlajassa (Lit. Z).

Alkuperäinen asiakirjateksti