Kokkolan Satamalla ennätysvuosi 2014,

yhteensä 8,575 miljoona tonnia

 

Ennätysvuoden taustalla pitkäjänteinen kehitystyö

Kokkolan satamalle vuosi 2014 oli kaikkien aikojen huippuvuosi. Sataman kokonaisliikennemäärä ylitti ensimmäisen kerran kahdeksan miljoonan tonnin rajan, kun kokonaisliikenteen määrä nousi aina 8,575 miljoonaan tonniin. Määrä on yli 700 000 tonnia enemmän kuin edellisenä ennätysvuonna, vuonna 2011.

Kokkolan Satama Suomen kolmanneksi suurin yleissatama

Kokkola sijoittuu selkeästi maan kolmen suurimman yleissataman joukkoon HaminaKotkan ja Helsingin jälkeen.

– Viime vuoden lisäys selittyy erityisesti Venäjän transitoliikenteen kasvulla. Transiton osuus sataman kokonaisuudesta on 42 prosenttia. Sen lisäksi saimme ilahduttavasti kasvua Keski- ja Pohjois-Suomen markkina-alueelta. Näiden ohella Kokkolan seudun suuryritysten ja kaupan tasaisen hyvä kasvu ovat luoneet jo pitkään vakaan pohjan sataman toiminnalle, Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting kuvaa sataman kolmen markkina-alueen kehitystä.

Hänen mukaansa kaikkein tärkein tekijä ennätystuloksen takana on se, että sataman suurimpien asiakkaiden markkinat vetivät hyvin. Alkuvuonna myös suotuisa jäätilanne edesauttoi bisneksen tekemistä.

Kokonaisuus toimii sujuvasti

Kokkolassa on lisääntynyt nimenomaan isojen laivojen eli Panamax-luokan ja Capesize-luokan alusten liikennöinti, joiden osuus kasvoi edellisvuodesta 38 prosenttia. Liikennemäärien ja aluskoon kasvu vaativat paljon sataman kapasiteetilta, sillä esimerkiksi yhteen Panamax-luokan alukseen mahtuu lastia 1 150 junavaunun verran.

– Ennätyssuuren liikennemäärän käsittely on ollut mahdollista, koska liiketoiminnan tuotoilla on voitu investoida pitkäjänteisesti sataman kehittämiseen. Sen lisäksi olemme jo vuosia ajaneet sisään kasvavia liikennevirtoja saumattomalla yhteistyöllä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kokonaisuus toimii kitkattomasti niin rautatieliikenteessä kuin satamaoperaattoreiden kanssa, Witting sanoo.

Kokkolan satama käsittää kolme satamanosaa; Kantasataman, Syväsataman ja Hopeakiven sataman. Pääosa liikenteestä kulkee Syväsataman kautta, joka on niin sanotun tumman bulkin satamanosa, kun taas kappaletavaraa ja kontteja käsitellään Kantasatamassa. Näiden lisäksi myös Hopeakiven sataman liikennemäärät ovat olleet hyvällä tasolla.

– Olemme investoineet esimerkiksi nostureihin sekä laitureihin, ja varastointialueita on laajennettu huomattavasti. Kun kapasiteettiin on panostettu tasaisesti useiden vuosien ajan, olemme pystyneet toimimaan joustavasti silloinkin, kun palveluilla on isoin kysyntä, Witting korostaa.